Viinejä joulupöytään

Rosa Viini- ja Ruokakerho toimitti minulle marraskuussa viinejä, jotka sopivat mainiosti joulupöytään. Viime viikkoina olen ehtinyt testaamaan toimitetuista viineistä yhden punaviinin, yhden kuohuviinin ja yhden valkoviinin. Viinien mukana sain myös joukon perinteisiä joulureseptejä, joiden kaveriksi viinit sopivat. Itse en kuitenkaan ole varsinaisesti jouluruokien ystävä, joten en lähtenyt näitä reseptejä testailemaan. Jos kaipaat hyviä jouluruokien reseptejä kannattaa käydä tutkimassa Rosa Viini- ja Ruokakerhon joulun teemasivuja, josta löytyy iso liuta perinteisiä ja ei niin perintäisiä ohjeita joulupöytään. English summary at the end of the post.

Ensimmäisenä kokeiluun pääsi ranskalainen punaviini Henri Maire Montfort Passemont Grande Reserve. Kyseessä on Syrah ja Chardonnay rypäleen sekoitus, joka kuulosti minusta todella oudolta koska Chadonnayhan on valkoviinirypäle. Viinissä on myös tavanomaista enemmän sokeria 13,0 g/l mikä tekee siitä hieman makean. Viini luokitellaan täyteläiseksi ja keskitanniiniseksi ja ruokasuosituksena mainitaan mm. grilliruoka ja pataruuat. Ulkomaiselta sivulta löysin maininnan, että viini sopii myös rasvaisten kalojen kaveriksi, joten päätin tarjota viinin lohen ja perunamuussin kanssa. Viini on maultaan melko marjainen (kirsikka, boysenmarja). Tykkäsin viinin pienestä makeudesta ja Chardonnay toi siihen selvästi hieman erilaisen makumaailman kuin muissa juomissani Syrah viineissä. Pikamarinoin lohen: marinadissa oli appelsiininmehua ja -kuorta, soijaa, hunajaa, srirachaa ja seesamiöljyä. Marinoimisen jälkeen kypsensin lohen uunissa marinadin kanssa. Olin todella yllättynyt miten hyvin punaviini sopi yhteen lohen kanssa. Marjaisuus ja pieni makeus pyöristivät mukavasti marinadin mausteisuutta. Makeuden vuoksi viini sopisi varmasti hyvin myös jälkiruokien kaveriksi. Monipuolisuutensa vuoksi uskon, että saatan hyvinkin ostaa tätä viiniä jatkossa.

Viime lauantaina vietimme pikkujouluja ystävän seurassa ja päätin hyödyntää saamiani viinejä. Alkumaljoiksi joimme portugalilaista kuohuviiniä, Lab Sparkling Brut. Tämä olikin ensimmäinen portugalilainen kuohuviini, jota olen maistanut ja rypälekin oli minulle ennestään tuntematon Loureiro. Ensimmäinen kulaus maistui omassa suussa hieman oudolta, mutta makuun tottui nopeasti ja sitten viini olikin ihan maukasta. Luulen, että alun outous johtui vaan siitä, että viini oli kovin erimakuinen kuin cavat ja samppanjat, joita olen aiemmin juonut. Tämä kuohuviini on erittäin kuiva ja maussa voi aistia limeä ja viheromenaa. Jälkimaussa nousee esiin myös tietty mausteisuus. Kuohuviinin kuplat ovat melko isoja, joten siitä puuttuu samppanjalle ominainen pienikuplaisuus. Alkumaljojen lisäksi voisin kuvitella juovani tätä kuohuvaa raikkaan salaatin kaverina.

Kolmas viini oli italialainen valkoviini, Villa Valentina Organic Pinot Grigio, joka pääsi täydentämään vegaanista porkkanalohesta, punajuuri carpacciosta ja sienisalaatista koostuvaa pikkujouluateriaa. Pinot grigio on Rieslingin ja Gewürztraminerin ohella yksi suosikkivalkkareistani. Tämä italialainen tulee Sisiliasta, jonka vulkaaninen maaperä tuo viiniin mineraalisuutta. Viinin makumaailma on sitruksinen ja siitä löytyy myös päärynän ja viheromenan makuja. Viinistä voi aistia myös jonkun verran yrttisyyttä. Viiniä suositellaan mm. kasvisruualle ja ainakin meidän menyyseen se sopi mainiosti. Voisin testata tätä viiniä myös pizzan tai pastan kaverina. Pakko vielä kehua viinin etikettiä, jossa on ihana samettinen pinta.

English summary

I have recently tested three wines suited for Christmas that I received from Rosa Viini- ja Ruokakerho in November. The first one was a French red, Henri Maire Montfort Passemont Grande Reserve that surprisingly enough was a mix of Syrah and Chardonnay. This full-bodied wine has a higher sugar content than most reds, which makes it slightly sweet to the taste. The wine was quite jammy and I paired it with spicy salmon dish, which proved a good pairing. Next, we tired a Portuguese sparkling wine, Lab Sparkling Brut, which we enjoyed as an aperitif. I had never tasted a Portuguese sparkling wine before and the grape, Loureiro, was also new to me. This wine was quite different from the cavas and champagnes I am used to drink and at first it tasted a bit odd to me but after I got used to the taste, it turned out to be quite tasty. This sparkling wine had hints of lime and green apples in the taste. The final wine that we tested was a Sicilian white, Villa Valentina Organic Pinot Grigio. We enjoyed the wine with a vegan meal, and it was a good pairing. Next to Riesling and Gewürztraminer, Pinot Grigio is one of my favorite white wine varieties. The taste was citrusy with hints of pear and green apples.

Viikonlopun viinit

Viime viikonloppuna päätin hyödyntää Rosa Viini- ja Ruokakerhon toimittamia viinejä ruokajuomina, vaikka käytinkin muita kuin Rosan reseptejä. Viineiksi valikoituivat erittäin kuiva samppanja ja espanjalainen punaviini. Lauantaina ajeltiin Teurastamolle ostoksille, jotta saisimme viinien kaveriksi ensiluokkaisia raaka-aineita. Ostokset tehtiin Tukkutorin Kalassa ja Lihatukku Veijo Votkinissa. English summary at the end of the post.

Lauantain viiniksi valitsin Montaubret Champagne Brutin, joka on jo pitkään ollut yksi Suomen suosituimmista edullisimmista samppanjoista. Itse en kuitenkaan ollut aiemmin tätä samppanjaa maistanut. Tämä samppanja on Pinot Noir -pohjainen ja koska Pinot Noirin osuus on korkea, voidaan samppanjaa kypsyttää minimivaatimuksia pidempään. Pidempi kypsennys luo Montaubretille vivahteikkaan maun, joka on hyvin tasapainoinen. Tämä olikin se asia, johon kiinnitin tässä samppanjassa huomiota – maussa oli mukavaa syvyyttä. Mielestäni maku oli mukavan sitruksinen ja kun siihen vielä yhdistyi miellyttävä yrttisyys tuli Montaubretista uusi suosikki huokeammissa samppanjoissa. Kaveriksi Montaubretille kokkasin valkosipulista jättirapupastaa punaviini-tomaattikastikkeessa. Hieman epäilytti miten punaviinipohjainen kastike toimisi yhdessä samppanjan kanssa. Pelko osoittautui turhaksi, koska Montaubretissa oli tarpeeksi luonnetta kestämään melko monitahoisen kastikkeen. Samppanja korosti mukavasti jättirapujen makua ja pehmensi kastikkeen tomaattisuutta. Tätä samppanja voisi kokeilla myös vaalean kalan kanssa ja tämä toimii ehdottomasti myös kilistely juomana.

Sunnuntaina vuorossa oli täyteläinen espanjalainen Piqueras Gold Label punaviini. Viinin päärypäle on Monastrell (70 %), jonka lisäksi viinissä on myös Garnacha Tintoreraa (20 %) ja Syrahia (10 %) ja se on viinitetty tammitynnyreissä. Alko luokittelee viinin täyteläiseksi, mutta mielestäni se on kuitenkin hieman kevyemmästä päästä täyteläisten viinin joukossa. Mausta löytyy hieman vaniljaisuutta ja mausteisuutta. Viinistä voi myös aistia tiettyä marjaisuutta. Tämän viinin kylkeen valmistin pihvit sisäpaistista jotka paistoin valkosipulivoissa ja ”hukutin” sienikastikkeeseen. Pihvin tarjoilin raakapaistettujen perunoiden kanssa. Viini sopi erinomaisesti pihvin kaveriksi ja leikkasi myös mukavasti kastikkeen kermaisuutta. Tämä maukas espanjalainen voisi olla myös sopiva juoma tapasiltaan. Näin talven jo kolkutellessa ovella voisi viiniä tarjoilla myös pataruuan kanssa.

English summary

Last weekend I tested two wines I received from Rosa Viini- ja Ruokakerho. This time I decided to rely on recipes from other sources. On Saturday we enjoyed a bottle of Montaubret Champagne Brut that is a moderately priced champagne. The champagne is Pinot Noir-based, which enables a longer ageing process than the minimum required for champagne. This gives the champagne a rich flavor that is well balanced. Montaubret has a nice citrusy flavor with herby characters. I served the champagne with a shrimp pasta with a garlic-basil-tomato sauce and the combination was yummy. Montaubret became my new favorite among moderately priced champagnes. On Sunday it was time for a red wine from Spain, Piqueras Gold Label. This was a medium- to full-bodied wine with hints of vanilla and spices. I paired the wine with pan-seared garlic butter steak served with a mushroom-cream sauce. The wine paired well with the steak and balanced out the richness of the sauce nicely.

Pekonipastaa ja punkkua muovipullossa

Edellisessä Rosa Viini- ja Ruokakerhon toimittaman viinin arviossa avauduin epäilyksistäni muovipulloissa olevia viinejä kohtaan. Nyt testattu italialainen punaviini osoitti kuitenkin epäilykseni vääräksi, sillä tämä viini maistui minulle hyvin. Viini toimi erinomaisesti kermaisen pekonipastan kaverina. English summary at the end of the post.

Viini oli nimeltään Il Barone Rosso joka oli pakattu litran muovipulloon. Viini oli melko marjaisa ja hilloinen ja nämä ominaisuudet pääsivät esiin etenkin, kun viiniä maistoi sellaisenaan. Viini oli mielestäni kuitenkin yllättävänkin täyteläinen ja tanniininen koska oma mielikuvani italialaisista punaviineistä on lähinnä, että ne ovat kevyitä. Viinin rypäle on Sangiovese, joka luonnollisesti on vähemmän aromaattinen kuin esim. Syrah tai Cabernet Sauvingon. Viiniä saa myös 3 l hanapakkauksessa ja koska se sopii hyvin myös seurusteluviiniksi voisi tämä toimia myös juhlissa.

Pahoittelut kuvan huonosta laadusta ja taustan sekavuudesta

Kermainen pekonipasta

Valmistusaika: 20 min. 4 annosta.
– 400 g spagettia
– 1 sipuli
– ½ purjo
– 1,5 rkl öljyä
– 170 g pekonia
– mustapippuria
– 2 dl kermaa
– 4 keltuaista
– 2,5 dl juustoraastetta esim. parmesaania

Keitä spagetti. Valmista kastike pastan kypsyessä.
Hienonna sipuli ja purjo. Kuullota niitä kasarissa, kunnes ne pehmenevät. Siirrä sivuun. Suikaloi pekoni ja paista ruskeaksi.
Lisää pannulle paistettu sipuli ja purjo, mausta pippurilla. Lisää halutessasi suolaa. Lisää kerma ja kiehauta. Vatkaa keltuaisista rakenne rikki ja kaada kastikkeen joukkoon. Sekoita ja tarjoile pastan ja juustoraasteen kanssa.

Koska olen jo vuosia mieluummin kypsentänyt pekonin uunissa kuin pannulla, tein niin nytkin. Eli aloitin laittamalla pekonit pellille leivinpaperin päälle ja kypsentämällä ne 150-asteisessa uunissa noin puoli tuntia (tämä luonnollisesti venytti ruuan valmistusaikaa). Koska kaupassa oli vaan jättikokoisia purjoja olin purjon sijaan ostanut kevätsipulia. Pastana käytin Rummon spagettia. Kun olin kuullottanut sipulit murustelin pekonin joukkoon. Keltuaisia en sekoittanut kastikkeeseen vaan pastaan sen jälkeen, kun olin sekoittanut pastan ja kastikkeen keskenään, samaan tapaan kuin pasta carbonarassa.

Pekoni on tullut uunista ja odottaa vuoroaan
Sipulit kuullottumassa
Seuraavaksi lisäsin kerman
Annos odottaa vielä juustoraastetta

Viini ja pasta sopivat erinomaisesti yhteen. Täyteläinen punaviini leikkasi erinomaisesti pastan kermaisuutta ja pekonin suolaisuus pääsi mukavasti esiin. Itse olisin ehkä kaivannut ruokaan myös valkosipulia. Kevätsipuli toi ruokaan pienen mukavan makeuden. Uskon että tämä viini toimisi loistavasti myös muiden kermaisten pastojen tai juustoisten pizzojen kanssa.

Buon appetito!

English summary

Another wine test with a wine from Rosa Viini & Ruokakerho. This was an Italian red wine, Il Barone Rosso that also was packed in a plastic bottle. The grape variety was Sangiovese and the wine was surprisingly full-bodied. The wine was somewhat jammy with berry notes. The wine was paired with a creamy bacon pasta and worked very well as a pairing. It nicely cut some of the creaminess of the pasta.